Lukuhetkiä

Johan on ollut aikamoinen viikonloppu. Perjantaina kissojen leikkaus sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja pikkutoipilaat ovat jo ihan ennallaan, ainoastaan karvaton kohta ja pieni reikä masussa muistuttaa siitä. Kaikista rankinta oli perjantai-iltana odotella nukkuvan Milla-kissan heräämistä, joka nukkui 7 tuntia. Tuntui ikuisuudelta se aika, ottaen huomioon, että Stella-kissa nukkui vain 3 tuntia ja oli hereillä jo kun kotiuduttiin. Sitten kun kisut siitä virkistyi ja kunnolla heräsivät, ravasivat ja peuhasivat koko yön ja pitkälle seuraavaan päivään asti. Ruokakin maittoi heti samana yönä. Nälkähän niillä pikkuraasuilla olikin varmasti melkoinen, kun olivat melkein vuorokauden syömättä.

Suunnitelmani tehdä hyvissä ajoin joulukortit ajautui siis karille, koska kissat olivat koko lauantain todella vilkkaina ja samalla piti tarkkailla niiden vointia, syömisiä ja hiekkalaatikkokäyttäytymistä. Toisaaltaan hyvä tuuri, koska tänään bongasin uuden Magnolia Inkin joululehden ja siitä saa (lisää) hyviä vinkkejä kivoihin kortteihin.

Tuli taas muistinvirkistykseksi selattua Kissanomistajan käsikirjaa, mutta harkinnassa on hankkia ihan kunnon tietokirja Kissan kotilääkäri, jossa on kissan hoidosta enemmän ja laajemmin asiaa. Tuo Kissanomistajan käsikirja on niin pintaraapaisua esim. sterilisaatiosta ja sen jälkihoidosta ei paljon mitään tietoa.

Aloitan tänään lukemaan Kathryn Stockettin The Help (suom. Piiat), kunhan saan päätökseen Julie Orringerin Näkymätön silta -romaanin. Mukava aloittaa vaihteeksi kevyempi kirja verrattuna tuohon Orringeriin. Näkymätön silta oli varsin kiinnostava ja käsitteli paljon lukemaani aihetta eli toista maailmansotaa, mutta uudesta näkökannasta; unkarinjuutalaisten kohtalosta, mistä ehkä vähän harvemmin on tullut luettua. Kirjassa oli paikoin ahdistavia tapahtumia ja kohtaloita, jotka lievästi vaikuttivat uniinkin yötä vasten lukiessa. The Help -pokkarissa pisti silmään kannen teksti Sunday Timesista "The Other side of Gone with the Wind- and just as unputdownable", joten todella mielenkiinnolla odotan mitä vastaan tulee. Ihan voisi kuvitella, että tässä kirjassa ovatkin pääosassa Mammy ja Prissy.

Nyt onkin leppoisaa ottaa hurisevat karvakaverit viereen vuoteeseen ja alkaa nauttimaan hyvistä lukuhetkistä marsipaanisuklaata mutustellen.

Milla päätti koristella pöytää rakastamillaan ruusunlehdillä