Uusi vuosi otettiin vastaan ihan kotosalla ystävän ja kissojen kanssa. Jännitti hirveästi, miten paljon tytöt pelkäävät illan kestävää pauketta, mutta eipä nuo näyttäneet olevan minään niistä. Välillä vaan korviaan höristivät, että mikä tuo oli, mutta ihan normaali-illasta muuten kävi kyllä. Uteliaana ikkunaa vasten toinen kissa intoutui katselemaan keskiyön ilotulitusta. Mielenkiinnolla minäkin otan vastaan alkaneen vuoden. Tiedossa on alkuvuodesta pari matkaa ja loppukesästä on (vihdoinkin!) muutto edessä sekä toivon, että elämä jaksaa yllättää pienillä, mukavilla asioilla.
Uuteen vuoteeni ei kuulu sen kummempia traditioita. Uuden vuoden lupauksia en jaksa lupailla eikä tinoja valettu. Tinoista tuleekin aina epämääräisiä, pirstaleituneita möykkyjä, että tiedä sitten mitä tarkoittavat. Kuohujuomaa sentään pikkuisen tuli siemailtua ja elokuvana viihdytti (ainakin minua) Kaasua, komisario Palmu. Ystävälle tämä elokuvasarja on täysin uusi tuttavuus ja hauska seurata hänen reaktioitaan, toisaalta tylsää, koska huomaan, ettei hänellä noihin minun lempielokuviini sen kummempia intohimoja syty. Turha haaveillakaan, että joskus viettäisimme komisario Palmu-maratonin. Onneksi sentään kummityttöni on "perinyt" tämän intohimoni :D
Kohta pitäisi laittaa lohi uuniin ja perunat paistumaan. Uusi vuosi aloitetaan meillä taas herkuttelemalla!

No comments:
Post a Comment