Italia!

~Ventimiglia~

~souvenirs~

~enjoy your HOLIDAY~

~gelato vaniglia~

~giornali~

~San Remo~

Vihdoinkin pääsin yhteen unelmakohteeseeni, Italiaan. Vaikkakin visiitti oli pikainen päiväseltään käynti, niin jätti kyllä sydämmeeni pysyvän jäljen. Ja ei taatusti tule olemaan viimeinen kerta Italian maaperällä! Italialaisista sai hyvin välittömän, huolettoman ja ystävällisen kuvan. Ei ollut minun kaukaiset italianopinnotkaan ihan hukkaan menneet, koska pystyin asioimaan ihan selvällä italian kielellä jäätelökioskeissa. Pitää siis olla pienistä asioista iloinen.

San Remon junaa odotellassa pyörähdimme rajakaupungissa Ventimigliassa. Voi sitä kaoottista fiilistä, mikä siellä vallitsi verrattuna Nizzaan. Aisti oikein ilmasta, että eri maassa ollaan. Meitä hiukoi jo hieman, mutta tuntui olevan mahdoton löytää yhden ainutta vapaata pöytää minkään ruokapaikkojen terasseilta, joten lennossa syötiin mozzarellafoccaciat. San Remoon päästyämme olikin jo kiljuva nälkä ja en edes taida kehdata sanoa, missä kävimme syömässä... kröhöm..McDonalds...

Italialaisten itsevarmuudesta suomalaisten pitäisi kyllä ottaa oppia. Ystävä kysyi myyjämieheltä "Do you speak English" niin mies vastaa hyvinkin itsevarman rennosti "Parla, parla". Sanaakaan hän ei englantia sanonut, mutta niin sitä vain asioitiin, että ystävä puhui englanniksi ja mies vastaili italiaksi (ymmärsi tosin englantia). Suomalaisilla on monesti hallussa 12 vuoden kielten opinnoista kieliopit ja laaja sanavarasto, ja silti kielitaidon tasoa kysyttäessä monesti sanotaan, että joten kuten osataan. Voi tätä meidän vaatimatonta kansaa :D

Trenitaliakaan ei sitten toiminut sen paremmin kuin aina VR Suomessakaan ja saimme odotella reippaan 20 minuutin ajan viivästyvää lähtöä San Remosta. Nippanappa juosten ehdimme täpötäyteen Nizzan junaan.

Söinpä muuten San Remossa gelateria Lollipopista matkan parhaimman jäätelön, makuna tavallinen vanilja. Mä en taida oikeasti syödä koko kesänä Suomessa jäätelöä, sen verran loistava makuelämys oli tuo!