Le Botticelli

Monaco-päivämme lopuksi suunnistimme syömään Le Botticelli-ravintolaan. Katetulle terassille oli rentouttavaa istahtaa monen tunnin kävelemisen jälkeen.
Olimme jo aiemmin päättäneet, että etanoita syödään reissussa joku kerta ja nyt sitten molemmat otimme etanapannut. On ne sitten hyviä maustettuna valkosipulilla! Miinuksena oli, että kummallakin oli kuusi etanaa, mutta patonginpaloja oli kulhossa yhteensä neljä. Ja kun olin viimeistä etanaani kaivamassa kuorestaan niin silloin tarjoilija toi lisää patonginpaloja, että jippii vaan.. Olisi kuitenkin ollut kiva nauttia runsaamman leivän kera etanat sekä valkosipulivoi.
Pääruoaksi otin tagliatelle carbonaraa, jonka maussa ei ollut valittamista ja juomaksi kivennäisveden lisäksi lasillisen talon viiniä. Palvelu oli ystävällistä ja sujuvaa, laskua ei tarvinnut myöskään odotella vaan saimme sen heti pyydettäessä. Tarjoilija osasi myös ymmärrettävästi englantia, mutta koska ystäväni puhuu sujuvaa ranskaa niin kieliongelmiahan meillä ei ollut missään vaiheessa. Minä yritin myös perässä apinoida ranskaa, joka on auttamattomasti ruosteessa.

Ja hei, vaikka minä tässä muisteloissani olen vielä Monacossa niin sitä ollaan sitten kesäkuun puolella ja nyt todellakin on virallisesti K E S Ä! Lämmin päivä takana ja nyt siirryn jäätelöllä herkuttelemaan parvekkeelle kissojen seuraksi . Oikein ihanaa kesänalkua kaikille!