Tämän juhannuksen suosikkiväriksi näytti yllättäen nousevan sininen. Mikäs siinä, jos sininen sopii itsenäisyyspäivään niin mikä ettei se sopisi myös Suomen keskikesän ihanimpaan juhlaankin.
Kävin pienen kävelylenkin ja poimin samalla kimpun villejä lupiineja. Ne aseteltuna Riihimäen vanhaan keittiöpurkkiin toivat moderniin kotiin ripauksen maalaisromantiikkaa. Kissatkin niitä ihmettelivät, mutta jättivät lopulta yllättävän rauhaan vaasissa olevat kukat. Iltapalaksi tuli herkuteltua siniseltä lautaselta, tietenkin, mansikkatartaletilla. Noita onkin tullut viime aikoinan syötyä vähän liikaa, mutta kun vievät kielen mennessään.
No comments:
Post a Comment