Projekti peilikaappi

Eli kuinka saa tylsästä, tavallisesta, mutta täysin käyttökelpoisesta peilikaapista hieman ylellisemmän?

Harmittelin vuoden päivät, että miksen hankkinut heti valmiiksi Ikean tilavaa God morgon -peilikaappia. Yhtenä päivänä töissä kolutessani varastossa huomasin nurkassa käyttämättömiksi jääneitä lasilevyjä. Siitäpä idea alkoi poikimaan, että jospa noista saisi uudet hyllyt kaappiin. Alunperin kaapissa oli siis valkeat hyllylevyt, jotka ehdin vaihtaa jo lasisiin ennen "ennen"-kuvan ottamista. Kysyin päälliköltäni luvan, että saisinko napata lasilevyt mukaani ja hän näytti vihreää valoa ajatukselle. Levyjen leveys oli kuin mitoitettu kaappia varten ja paikallisessa lasiliikkeessä minulle napsaistiin pituudeltaan oikean mittaiset palat. Erittäin ystävällinen mies siellä olisi tehnyt homman ihan veloituksetta, mutta jätin hänelle pienen tipin.

Seuraava ongelma, että vaikka kaapissa oli lasiset hyllyt niin silti se edelleen näytti jotenkin vaatimattomalta. Kiersin tuloksetta paikkakunnallani joka ikisen kaupan, jossa olisi voinut olla peilikalvotarraa. Lopulta päädyin sitä sitten pitkin hampain tilaamaan Etolan verkkokaupasta. Hintaa sille tuli yli 30 euroa, mutta onhan se kuitenkin hintansa väärti. Tarrarullasta jäi vielä tarraa jäljellekin, että jos vain keksin sille sopivan käyttökohteen niin ei mene sekään hukkaan.

Aluksi tarroitin vain takaseinän ja alahyllyn kaapista, mutta edelleen se oli jotain vailla. Myös sivuseinät kaipasivat mielestäni peiliä pintaansa. Se olikin sitten haastavampaa, koska ovien saranat ovat kiinni enkä niitä jaksanut alkaa irroittamaan.
Alimmalle hyllylle laitoin peilitarran lisäksi siihen päälle lasisen hyllyn, joka on pisteenä iin päällä. Kosmetiikkapurtilot näyttävät niin luksusmaisilta siinä, ihan kuin kosmetiikkakaupan hyllyjä tutkailisi.

Kaiken kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen ja aika pienellä vaivalla sai suuren muutoksen. Pakko myöntää, että ensimmäisinä päivinä en voinut käydä kylppärissä vilkaisematta aina peilikaapin sisälle. Pienistä asioista sitä voi olla iloinen.

Jos joku bongasi tuolta hyllyltä parit lasten hammasharjat niin ei sentään ole lapsia talossa enkä suinkaan itse niitä käytä, vaan nehän ovat luonnollisesti kissaneitien hampaidenhoitovälineet kananmakuisineen hammastahnoineen. Meillä on ollut taas toukokuusta asti jokailtainen rutiini hampaidenpesu. Luulen tosin, että neidit itse pitää sitä lähinnä herkkuhetkenä, niin paljon ne kananmakuisesta tahnasta tykkäävät.