Kissojen joulu oli tänä vuonna hyvin erilainen niiden aikaisempiin verrattuna. Joulu meni niillä lepäillessä, nukkuessa ja vielä kerran lepäillessä. Tytöt varmaan nukkuivat yli 17 tuntia vuorokaudessa. Itsekkin tuli nukuttua aamuisin tavallista pitempään. Makeimmat unet saa, kun kietoo kätensä kissan ympärille ja tuntee sen lämmön ja pehmeyden ja kuulee vaimean kehräämisen, kun sitä korvan takaa rapsuttelee. Eihän siitä malttaisi vallan ollenkaan nousta ylös!
Paketteja en tehnyt tänä vuonna siksi, ettei liiaksi riehaannuta toisen toipilasaikana. Naapurista tulleen paketin nauhoilla ne sai kuitenkin leikkiä ja olivat mielissään jo siitäkin. Toki tytöt toimivat taas kalkkunan koemaistajina, kuten ennenkin. Ensimmäiset parhaat palat (suolattomasta) kalkkunasta kuuluvat aina noille pienille simasuille.
Pieni toipilas on jo hyvin toipunut. Eikös se ole terveen merkki, kun leikkiminenkin alkaa maistua? Sellaiset juoksurallit ollut parina iltana, että matot saa taas kyytiä. Pitäähän ne kahden viikon patoutuneet energiat sentään purkaa ulos.
No comments:
Post a Comment