hello sunshine, Good morning!

Olen ollut kaksi aamua ihan haltioissani. Mikä ihana tapa onkaan valmistaa tujut aamukahvit klassisella mutteripannulla! Kaapissa työttömänä olleet söpöt espressokupitkin pääsivät jälleen virkaansa toimittamaan. Aamulla auringonpaisteen herättäessä sekä kissojen tassujen hellään taputuksiin heräen oli ihana tunne köpötellä lieden ääreen ja pistää sumpit pannuun porisemaan. Pannun tilavuus on kolme espressokupillista eli juuri sopiva määrä yhdelle hengelle unen karistamiseen silmistä.

Aamiaiseksi (kuten eilen iltapalaksikin, slurps!) laitoin Meidän safkaa -ohjelmassa olleella maalaisleipä, kokojyväsinappi ja kermajuusto -yhdistelmällä uunileipiä. Ai, että ne oli hyviä! 

Pari tuntia tullut tässä taas hoideltua nettikirppishommeleita, mutta nyt suihkun kautta sitä ihanaa joutilaisuutta hetken harrastamaan.

Lomalukemisena on Scott Turow'n Identtiset. Vielä se ei ole kovin päässyt ottamaan otteeseen.

Jars

Haaveilen täydellisessä järjestyksessä olevista keittiökaapeista, joissa ruoka-aineet olisivat omissa kauniissa purkeissaan. Ei olisi niitä riemunkirjavia pusseja ja pahvilaatikoita, joista usein on vielä hankala ottaa tarvittavaa määrää. Ennestään kaapissani nökötti lahjaksi saatu yksinäinen vedenvihreä Iittalan Jars-purkki. Hankin sille seuraksi kolme muuta purnukkaa. Nekin saivat toissa iltana täytettä, kun sokeri, perunajauhot ja B-vitamiinit valloittivat ne. Näitä pienempiä purnukoita en enää aio haalia lisää, mutta niitä isoimpia kylläkin. Olivat vain tilapäisesti loppuneet, kun purnukkareissulla kävin.

Jostain näin, että noita purnukoita olisi ollut olemassa vieläkin isompia kuin mitä nyt on saatavilla. Jos jollakin on nurkissa ylimääräisenä sellainen niin saa tarjota minulle. Ostaisin mielelläni sen pois.

Kitchen details

Kun nyt olen viihtynyt tuolla keittiön puolella runsain mitoin niin kuvailin hieman yksityiskohtia keittiöstäni. Jääkaapin ovessa en yleensäkään tykkää mitään magneetteja roikutella, mutta poikkeuksen teki Eremitaasin museokaupasta hankittu kissakalenterimagneetti. Pysynpähän päivämääristä kärryillä, kun ne päivittäin siitä bongaan. Aiemmin säilytin kaapin oven sisäpuolella käsipyyhkeen, mutta Zara homesta tilattu mustavalkoinen Kitchen-pyyhe on liian kaunis piilotettavaksi kaappiin. Rumemmat astiapyyhkeet saavat edelleen majailla oven takana piilossa.

Jos nyt saisin uudelleen valita niin hoksaisin vaihtaa kaikkien alakaappien tilalle vetolaatikot. Onneksi niitä sentään muutama oli laitettu ja ne olenkin hyödyntänyt lautasten säilytyspaikaksi sekä kattiloille ja paistinpannuille. Onko kuitenkaan mitään epäkäytännöllisempää keittiössä kuin kaapit alatasossa. Niin vaikea niiden perältä kurkotella tavaroita. Ja onhan vielä tietenkin epäkäytännöllisempi nurkkakaappi, josta tavaroita kurkotellessa kissa pääsee aina livahtamaan kaappiin ja jää sinne möllöttämään.

Tykkään säilyttää tavarat siinä tilassa, mihin ne on tarkoitettukin. Aiemmin minulla oli aina keittokirjat muiden kirjojen joukossa ja keittiöpyyhkeet muiden pyyhkeiden kanssa. Nyt nuo on keittiökaappeihin sijoitettuina ja toimii paljon paremmin. Kummityttöni E asiasta viime vuonna mainitsikin, että eipä hänkään ole hoksannut, että keittiöpyyhkeet voisi olla siellä viikattuna. Miten te muut säilytätte keittiöpyyhkeitä? Vai suositteko mieluummin kertakäyttöisiä talouspapereita? Itse en ole koskaan ostanut rullan rullaa talouspaperia :D

Nykyinen liesi on ensimmäinen keraaminen liesi, jota olen käyttänyt. Tosin tilalle voisin ottaa milloin vain induktiolieden, mutta mitäpä sitä hyvää ainakaan nyt vaihtamaan.
Keraamisen lieden pinta on säilynyt tosi hyvänä, vaikka päivittäisessä käytössä ollutkin jo puolitoista vuotta. Yritänkin pitää sitä kuin kukkaa kämmenellä, että ei naarmuuntuisi.

Huvittava juttu sinänsä. Vain yksi ainoa näistä kuvista on muutettu mustavalkoiseksi, ettei olisi liiaksi pompannut silmille. Osaatteko yhtään arvata mikä kuva? :DD Välillä tuntuu kuin asuisi mustavalkoisessa elokuvassa. Työkaveri tuumasikin, että siksi sinä varmaan niitä mv-leffojakin aina katsot. Vielä en sentään ole telkkaristani säätänyt värejä pois.

Crispy turkey nuggets

Jouluruoat tulee jo korvista ulos ja laatikkoruoat onkin onneksi jo syöty. Mietin, että miten saisi vielä loput kalkkunapaistista syötyä. Huomasin kaupassa tuollaisen Santa Maria valmispussin, jota ajattelin sitten kokeilla kalkkunasuikaleisiin. Sekoitin pussin sisällön oliiviöljyyn ja kuorrutin sillä viipaloidut kalkkunapalat.  Vartiksi uunipellille 225 asteeseen ja siinäpä mainiot kotitekoiset kalkkunanuggetit.

Rosollinjämät sain myös (melkein) käytettyä, kun sekoitin siihen murusteltua aurajuustoa. Sain muuten ennen joulua kaverilta houkuttelevan aurajuustopunajuurivuoan ohjeen, mutta jäi sitten tekemättä se täksi jouluksi ja olin kuitenkin ostanut sitä varten tuota aurajuustoa. Ensi jouluna sitten kokeilen sitä. Nuggetit dippasin vielä valkosipulikermaviiliin. Nam, oikein olivat maistuvia eikä mitenkään enää jouluruoka tullut niistä mieleen.

Sunnuntain kunniaksi katoin pöydän myös hieman astetta nätimmin. Lautasena oli Arabian Kokoa, aterimina Artik-sarjaa ja tarjoilukulhoina Arctica ja Savoie -sarjan kulhoja. Valkoisissa astioissa on kyllä se loistava homma, että kaikkia voi käyttää kaikkien kanssa!
Sain äidiltäni syksyllä neljä Timo Sarpanevan suunnittelemaa jalallista Festivo-lasia. Olimme aina olleet siinä uskossa, että nuo lasit,  mitkä on meillä olleet lapsuudestani asti, olisivat olleet Ultima Thulea, mutta kun sain samalla kertaa neljä Ultima Thule jalallista olut(?)lasia niin aloin tarkastelemaan, että eihän nämä olekaan yhtään samanlaiset. Kaikkitietävä Google onneksi osasi kertoa, että ovat todellakin sitten Festivoja, vaikka yhtäläisyyden havaitsinkin jo samaisia kynttilänjalkoja vertailemalla. Ovat muuten todella näppärät lasit ja hyvä pitää kädessä. Harmi, että valmistus on jo aikoja sitten lopetettu.
Ja lasissa on sitten taas sitä ihanaa ruotsalaista joulujuomaa eli julmustia.

Rapukekkerit

Eräänä elokuisena iltana vietimme ystävän kanssa leppoisia rapujuhlia kahdestaan. Mahat täyttyivät ravuista ja tillillä päällystetyistä paahtoleivistä, vaikka ne oli vain suunniteltu alkuruoaksi, joten pääruoka kanttarellipaistos teki jo aika tiukkaa. Aamun pikkutunneille asti pelasimme sitten eri pelejä. Erityisesti mieleeni on tuo Suomi-elokuva -peli, jonka ystäväkin onnistui kummasti kerran jopa voittamaan, heh. Sain myös tuliaisiksi ystävältä kukkakimpun pöydän kattausta piristämään. Tuntui mukavalta saada pitkästä aikaa kukkia. Kiva ele!

trois boules

Taas kääntyy yksi sivu kalenterista. Viikko jo lomaa takana. Onkin ollut sellaista lekottelua, että tänään päätin, että tällä viikolla käynkin systemaattisesti kaappeja  läpi. Jospa taas löytyisi pieni kasa myytävää nettikirppikselle. Kesäisin tulee kierreltyä paljon kirppiksiä, mutta juuri koskaan en itse jaksa innostua myymisestä. Kuumuuskohan tämän laiskuuden saa aikaan?

Parvekkeella loikoillessa tuli syötyä useita jätskiannoksia. Parasta jätskiä on vanilja, johon saa eri koristeilla (nonparelleja, strösseleitä, kirsikoita, keksejä, kermavaahtoa) muunnoksia. Valkeakahvainen jäätelökauha on todellinen kasarikauha. Sain sen äidiltäni keväällä, kun en löytänyt mistään kaupasta noin loistavasti toimivaa vekotinta. Tuolla saa jäisestäkin jäätelöstä vuollettua täydellisiä palloja.

midsummer food

~breakfast~

~dinner~

~dessert~

Juhannuksena tuli lähinnä ruokailtua ulkona parvekkeella lempeässä auringonpaisteessa. Kerrankin olin osannut hankkia ruokaa sopivasti, en siis liikaa niinkuin yleensä juhlapyhinä tulee hamstrattua. Niin sitä pikkuhiljaa oppii.

Tarjolla oli kuitenkin yltä kyllin herkkuja; makkaraa, kanaa, uusia perunoita, halloumijuustoa, perunasalaattia, jälkiruoaksi suussa sulava mansikkatartaletti.

Thé Marie Antoinette

Heti, kun sääoloihin tulee hieman vaihtelua tuntuu, että nuhanpoikanen yrittelee. Eilen oli niin sateinen ja syksyinen päivä ja tänään taas aurinko paistaa. Tosin viime lauantain helteistä ei ole tietoakaan, vaan lämmön vie mennessään napakka tuuli.
Nyt on hyvä pitää kurkkua rauhoittava teehetki ja nauttia ihanaa appelsiininmakuista Marie Antoinette teetä sokerikuorrutettujen manteleiden kera, nams! Teekuppi on muuten ystävän tuliainen Versailles'ista vuosia sitten. Sopivat yhteen kuin nakutettu, tee ja kuppi.

Iloisesti kupliva päivä

Makea aamupala simoineen ja tippaleipineen, mitä ihanaa herkuttelua. En muista milloin viimeksi olen simaa juonut, mutta taisi tuo kupliva vaihtoehto olla vähän erilaisempaa kuin kotisima. Siltikin hyvää oli, ihan kuin limsaa. Kaivoin ylähyllyltä vanhat Maisema-lautaset, ne miellän jotenkin kesäisiksi ja kai huomenna voi sanoa jo kesän virallisesti alkaneen, vai voiko?
Kohtpuolin alkaa valmistautua lähtemään Helsinkiä kohti, jossa suunniteltiin aluksi menevämme syömään. Paikka on jo katsottu valmiiksi, saa nähdä, onko kovin ruuhkaa.Iltapäivästä on sitten isompi porukka kasassa ja iloista vapunviettoa tiedossa. Toivottavasti EI sada! Piknikhuopa ja kuohari laseineen yms. pakattuna kassiin ja eikun menoksi :)

Iloisen kuplivaa vappua kaikille!!

Cheerios time!

Eikö tuo talvi voisi jo loppua?! Taas tulee lunta. En ole kyllä yhtään talvi-ihminen ja innolla jo kevättä odottelen. Tuossa lumimyräkässä olohuonekin näytti aamiaishetkellä hyvinkin synkältä.

Laitoin lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi vanhan roosan Kivi-tuikun Kastehelmi tuikkukippojen seuraan ruokapöydälle. Tuo Kivi-tuikku melkein päätyi myös myyntiin. Muutin sitten mieleni, että saa nyt muutama värillinen Kivi olla olemassa.